sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Hallitusohjelma ja kunnat

Kolumni Savon Sanomissa heinäkuussa 2011

Kuntapolitiikan päälinjat

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite 2,5 miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kuromisesta seuraavan neljän vuoden aikana. Vaje rahoitetaan korottamalla veroja ja leikkaamalla julkisen talouden kustannuksia. Suurin kustannusten leikkaus 631 miljoonaa euroa kohdistuu kuntien valtionosuuksiin.

Kunnille maksettavaa yhteisöverojen tuotto-osuutta korotettiin 10 %-yksiköllä vuosiksi 2009-2011. Hallitusohjelman mukaisesti yhteisöverotuoton osuus laskee vuoden 2011 tasosta 5 %-yksiköllä vuosiksi 2012-2013, minkä jälkeen osuus palautuu vuoden 2008 tasolle. Lisäksi koko yhteisöveroastetta lasketaan 1%-yksiköllä.

Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Paljon kiinteistöveroa keräävät kunnat hyötyvät ja muut joutuvat korottamaan verojaan säilyttääkseen tulonmuodostuksensa.

Myös kustannuksia tuovia lisävelvoitteita on odotettavissa kunnille. Hallitus kuitenkin lupaa rajoittaa tehtävien lisäämistä kunnille ja maksaa yli puolet uudistusten aiheuttamista todellisista kustannuksista.

Vakuutteluista huolimatta hallitusohjelmassa on lukuisia kuntiin joko suoraan tai välillisesti vaikuttavia kirjauksia. Merkittävimmät ovat vanhuspalvelulaki (ikälaki) ja pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu. Kuntaliiton alustavan arvion mukaisesti vanhuspalvelulain aiheuttamat kustannukset kunnille voisivat olla kokonaisuudessaan 200-300 miljoonan euron luokkaa eli jopa puolet toteutettavista valtionosuusleikkauksista.

Oma iso kokonaisuutensa on kuntarakenneuudistus, jonka hallitus katsoo tuovan avun useimpiin kuntien taloudellisiin ongelmiin.

Kunnallisvero nousee

Kuntarakenneuudistus, tehtävien lisääntyminen ja leikkaukset valtionosuuksiin ovat luonnollisesti herättäneet kuntaväen liikkeelle. Myös oppositio on tarttunut poliittisesti herkulliseen aihepiiriin, pidetäänhän ensi syksynä kunnallisvaalit.

On kuitenkin huomattava, että hallituksen valtionosuusleikkaukset ovat suhteessa vallitsevaan tilanteeseen hyvinkin maltilliset. Leikkausten ja tehtävien lisääntymisten vaikutus on alustavien arvioiden mukaan vajaan kunnallisveroprosentin luokkaa seuraavan neljän vuoden aikana.

Valtiovarainministeriön virkamiesten näkemys kestävyysvajeen suuruudesta oli pienimmillä oletuksilla neljän miljardia. Leikkausten ja veronkorotusten suuruus voisi siis hyvinkin olla lähes tuplat nykytilanteeseen nähden. Vähemmälle huomiolle on myös jäänyt, että vanhuspalvelulaki johtaa palveluiden parantumiseen useimmissa kunnissa.

Hallitus on varautunut tarkistamaan ohjelmaansa, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Valitettavasti maailman taloudellinen tilanne on kaikkea muuta kuin vakaa ja pelko vuoden 2009 uusiutumisesta on todellinen.

Kuntarakenneuudistus välttämätön mutta vaikea

Kuumin keskustelu kunnissa tullaan käymään kuntarakenneuudistuksesta. Suomessa on tällä hetkellä 336 kuntaa. Kuntarakenteen uudistaminen on välttämätöntä, mutta se tuskin johtaa lisääntyvään tehokkuuteen ja paraneviin palveluihin ainakaan siinä mittakaavassa kuin on toivottu. Toivottavasti päätöksiä tehdään harkitusti ja pienin askelin.

Kunnissa on selvästi olemassa optimaalinen koko (asukasluku) palvelutuotannolle. Kun tämä koko ylittyy tai alittuu lisääntyy hallinnon määrä ja samalla tehottomampi toimintatapa. Kyseinen koko olisi kohtuullisen helppo mitata ja todentaa.

Myös eri sektoreilla on erilainen optimikoko ja palveluntarve vaihtelee alueittain, asuuhan eripuolelle Suomea hyvin erilaista väkeä erilaisessa yhdyskuntarakenteessa. Kun suurissa kaupungeissa yli kymmenen kilometrin matka terveyskeskukseen tuntuu kohtuuttomalta, on sama matka Lapissa luksusta.

Kunta on toki muutakin kuin palvelut. Kaavoituspolitiikalla kunnat vaikuttavat voimakkaasti ihmisten asumiseen ja elinkeinoelämän edellytyksiin toimia. Suomen kilpailukyky osaltaan riippuu kuntien toimintaedellytyksistä.

Kunnissa olisikin välttämätöntä kiinnittää huomio rakenteiden ohella toiminnallisiin kysymyksiin erityisesti kustannusvaikutteisissa palveluissa kuten terveydenhuolto.

Jo nyt havaitaan, että erikoissairaanhoidon kustannukset paisuvat sitä mukaa kun perusterveydenhuollossa toteutetaan säästöohjelmia. Harva kunta kuitenkaan resursoi terveydenhuoltoa silloin kun pitäisi säästää ja korottaa veroja. Tilanne on kuin vuotavaa laivaa yritettäisiin paikata väärästä päästä.

Myös vanhustenhoito on räjähtää pian käsiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti ikäluokkien koon muuttuessa ovat resurssit yhtä yli 75-vuotiasta kohden enää 52% nykyisestä vuonna 2030. Vanhustenhoidossa on jo nyt työvoimapulaa, mutta tulevaisuudessa hoitajien määrän pitäisi yli kaksinkertaistua nykyisestä.

Kuuma poliittinen kysymys kuntarakenneuudistuksesta joka tapauksessa tulee. Jos kansa kääntyy vastustamaan uudistuksia ja äänestää sen mukaisesti kuntavaaleissa 2012, käydään seuraavalla valtuustokaudella historiallinen kamppailu kuntien itsehallinnon ja valtionhallinnon välillä.

Ei kommentteja: