lauantai 17. tammikuuta 2009

Investoinneilla taantumaa vastaan

Kolumni Turun Sanomissa 11.1.2009

Heikentynyt taloustilanne uhkaa vakavasti kuntien talousnäkymiä. Erityisesti on syytä olla huolissaan Turun kaupungin taloudesta, jonka näkymät eivät olleet kovin hyvät edes ennen taantuman uhkaa.

Kuntatalouden keinovalikoima ei ole iso. Kuntalain alijäämien kattamisvelvollisuus edellyttää talouden tasapainottamista varsin nopeasti. Velvoite johtaa yleensä siihen, että talousarviosta karsiutuvat pois ensiksi investoinnit. Käyttötalousmenoihin ja veroprosentteihin kosketaan yleensä vasta viimeisenä toimena.

Turku rahoittaa investointejaan osin myös myymällä omaisuuttaan. Jos kiinteistöjen hinnat laskevat eikä kauppa käy, häviää tätäkin kautta osa investointien rahoituspohjasta.

Investointien raju karsinta puolestaan johtaa siihen, että synkkenevä rakennusalan tilanne joutuu entistä ahtaammalle myös Turun seudulla. Työttömyys ja yhteisöveromenetykset tulevat kalliiksi kaupungin taloudelle. Investointien tosiasialliset talousvaikutukset eivät ole vain kuluja kaupungin talousarviossa.

Turku ei pysty yksin elvyttämään. Kaupungin lainamäärää joudutaan kasvattamaan tulevina vuosina useilla kymmenillä miljoonilla. Tässä tilanteessa voimavarat kannattaisi yhdistää seudullisesti. Turun seudun kunnat voisivat toteuttaa yhteisiä investointihankkeita ja huolehtia näin yhteisesti alueen työllisyydestä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi jälkirahoitusmallilla yhteistyössä valtion kanssa toteutettavat liikennehankkeet.

Myös seudun yhteinen edunvalvonta hallituksen suuntaan on tärkeää. Vaikeimpien aikojen yli ei ole mahdollista selvitä ilman valtion nykyistä mittavampia panostuksia. Hallitus on toistaiseksi esittänyt erittäin niukasti rahaa muuhun kuin veronalennuksilla elvyttämiseen. Lisätalousarviota käsitellään eduskunnassa heti alkuvuodesta, mutta ainakaan keskustalaisen liikenneministerin elvytyspaketissa ei väylähankkeita ole Länsi-Suomeen esitetty.

Kun Turussa mietitään suurten investointien toteuttamista ja aikatauluja, on huomattava myös työllisyystilannetta elvyttävät vaikutukset hankkeiden ajoituksessa. Työllisyysvaikutuksiltaan isoja rakennushankkeita olisivat esimerkiksi maakaasuputki, jätteenpolttolaitos sekä toriparkki.

Koulujen, päiväkotien, katujen ja vesiputkien peruskorjaaminen on myös järkevää taloudellisen laskukauden aikana. Korjausrakentamisen markkinahinnat tulevat laskemaan, kun tilauskohteiden määrä vähentyy. Peruskorjausinvestoinneissa on myös se hyvä puoli, että niiden käynnistäminen on huomattavasti nopeampaa kuin kaavamuutoksia tai raskaita lupakäsittelyitä vaativien hankkeiden.

Oikea-aikaiset investoinnit tuottavat parhaimmillaan win-win tilanteen, josta hyötyvät sekä kunnat että rakennusalan työllisyys.

Ei kommentteja: