lauantai 26. tammikuuta 2008

Puheenjohtaja jäsenäänestyksellä?

Puheenjohtajajäsenäänestyksestä on käyty sen verran paljon keskustelua, että lienee pakko laittaa vielä lusikkansa soppaan.

Keskustelusta voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että jos jostakin pitäisi järjestää neuvoa-antava jäsenäänestys, niin ainakin siitä, että pitäisikö neuvoa-antava jäsenäänestys järjestää. ;-)

Kävin viime syksyn aikana alustamassa useassa puolueen tilaisuudessa SDP:n uudistumisesta. Kun Helsingin piiri oli nostanut puheenjohtajaäänestyksen esiin, kysyin ihmisten mielipiteitä asiaan. Havaintoni oli, ettei asia juurikaan herättänyt mielenkiintoa, ei puolesta eikä vastaan. Nyt tilanne on toinen. Esimerkiksi eilisessä (25.1.) Turun kunnallisjärjestön juttutuvassa asiasta käytiin erittäin vilkas keskustelu.

Itse näen, että vaatimus puheenjohtajan neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä ennen Hämeenlinnan puoluekokousta on puhtaasti puheenjohtajapeliä. Asia kytkeytyy vahvasti henkilövalintoihin, halusi sitä tai ei. Ehdotus on kuitenkin sillä tavoin mielenkiintoinen, että sitä kannattaa ainakin yrittää tarkastella ajankohtaisten henkilövalintojen ulkopuolella. Puoluekokouksen on joka tapauksessa otettava kantaa asiaan kesäkuussa.

Avainkysymykset jäsenäänestyksen suhteen ovat media ja jäsendemokratia. Alistetaanko puolueen puheenjohtajan valinta median vallalle? Pitäisikö puolueen jäsenen saada ottaa kantaa suoraan puheenjohtajan ja muun puoluejohdon valintaan?

Mediakysymys on kaksiteräinen. On selvä, että kymmenien tuhansien ihmisten jäsenvaalissa medianäkyvyys vaikuttaa. Mutta niin se vaikuttaa kaikissa vaaleissa tänä päivänä. Toisaalta ihmisten ja median kiinnostus sosialidemokraatteja kohtaan on viime päivinä perustunut yksinomaan puheenjohtajakysymykseen ja jäsenvaaliasiaan. Samaan aikaan kun surkuttelemme, ettei politiikka kiinnosta ihmisiä ja äänestysprosentit laskevat, moni suhtautuu nihkeästi uudistuksiin, jotka lisäisivät ihmisten kiinnostusta. Mutta kuten sanottu, asialla on positiiviset ja negatiiviset puolensa.

Jos asiaa vertaa presidentinvaalitapaan, on muistettava, että samalla kun presidentinvalinta muuttui valitsijamiesvaalista suoraksi kansanvaaliksi, muuttui myös presidentin rooli ja valtaoikeudet. Millaiset valtaoikeudet sellainen puheenjohtaja saisi, jonka SDP:n jäsenet äänestäisivät suoraan? Entä muu puoluejohto? Onko mahdollista syntyä tilanne, jossa suoraan valittu puheenjohtaja ei nautikaan puoluehallituksen enemmistön luottamusta? Ylikorostuvatko henkilöt asiakysymysten sijaan?

Kysymys jäsendemokratiasta on myös monisäikeinen. Yksittäisellä puolueen jäsenellä on enemmän henkilökohtaista valtaa, jos hän saa vaikuttaa suoraan omalla äänellään puoluejohdon valintaan. Äänestysmahdollisuus voi myös toimia houkuttimena puolueen jäsenyydelle tai rästiin jääneen jäsenmaksun maksamiselle. Toisaalta nykyjärjestelmässä valta on puolueen sisällä, joskin sitä käytetään edustuksellisesti. Mediakysymyksillä ja muilla ulkoisilla seikoilla on vain vähäinen vaikutus.

Olen henkilökohtaisesti samaa mieltä puoluehallituksen kanssa siitä, ettei neuvoa-antavaa jäsenäänestystä tule järjestää ennen Hämeenlinnan puoluekokousta. Näen suurimpana esteenä käytännölliset syyt. Yksityiskohtaisista menettelyistä pitäisi päättää nopeasti ja äänestyskin pitäisi järjestää ripeässä tahdissa. Samaan aikaan puoluekokousedustajista käydään jäsenäänestyksiä useissa piireissä. Muun muassa Varsinais-Suomessa käydään pitkästä aikaa koko piirin laajuinen jäsenäänestys. Hämmennysten, sekaannusten ja varmuudella käytävän mediapelin riskit ovat ylimääräisessä äänestyksessä ilmeiset. Kannattaisin kuitenkin lämpimästi jokaiseen piiriin ulottuvaa puheenjohtajaehdokaskiertuetta, jossa ehdokkaat voisivat esitellä näkemyksiään yleisötilaisuuksissa. Samalla tarjoutuu oivallinen mahdollisuus esitellä paljon korostettuja asiakysymyksiä varman mediahuomion säestyksellä.

Muilta osin olen kallistunut sille linjalle, että jäsenäänestys puheenjohtajasta ja mahdollisesti myös puoluesihteeristä, joko neuvoa-antavana tai suorana esim. kannatuksen ylittäessä 50%, on kannatettava uudistus, joka voitaisiin kirjata sääntöihin Hämeenlinnan puoluekokouksessa. Jos asia halutaan säilyttää ehdollisena, voidaan jäsenäänestyksen käyttöönotolle kirjata kynnys, eli että tietyn määräenemmistön joko puoluevaltuustosta, piirikokouksista tai puoluehallituksesta on kannatettava jäsenäänestystä, jotta se järjestetään.

Nyt kun puoluehallitus on puhdistanut pöytää neuvoa-antavalta, täytyy puolueen keskuudessa käydä perusteellinen keskustelu varsinaisesta jäsenäänestysasiasta.

15 kommenttia:

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Erinomainen kirjoitus. Olen jokaisesta asiasta samaa mieltä. Luulenpa, että neuvoa-antavasta jankkaaminen pikemminkin syö kuin kasvattaa (tuon puoluehalllituksen päätöksen jälkeen) huutajien kannatusta.

Asia ei ole suuntaan eikä toiseen yksinkertainen. Kuten sanoit, niin minustakin median vaikutusta hieman ylidramatisoidaan, koska jos oletetaan sen vaikuttavan jäsenvaaliin, niin kyllähän se vaikuttaa jo nykyisessä mallissa. En ole vielä ymmärtänyt, että millä tavalla 350 puoluekokousedustajaa ovat neutraaleja tälle vaikutukselle tai että millä tavalla he olisivat "valistuneempia" tekemään puheenjohtajavalinnan.

Oleellisin kysymys liittyy juuri suoralla vaalilla saatavaan mandaattiin ja sen suhteeseen muuhun puoluehallitukseen sekä erottamiskysymys. Millainen valta pj:lla olisi suoraan valittuna? Kuka hänet erottaa ja miten? Olisiko hän aiempaa riippumattomampi puoluekokouksen tahdosta ja/tai puoluehallituksen tahdosta?

Oli ehdottoman oikea päätös olla järjestämättä neuvoa-antavaa, joka on sekin erittäin ongelmallinen kysymys. Minusta sen antamaa mandaattia ei ole ollenkaan tyydyttävästi käsitelty. Debattihan on pelkistynyt puheenjohtajakisan välineeksi, mikä on vahinko.

Nyt on korkea aika siirtyä asiapohjaiseen keskusteluun. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pj-kisan aihe on ollut jäsenvaali. Tilanne Tuomioja 1, muut ehdokkaat 0. Mikäköhän olisi seuraava asia?

Mikko Koskinen kirjoitti...

Erinomaista pohdintaa Ari. Juuri tällaista pohdintaa kaivataan ja olisi jo kaivattu monilla foorumeilla. Uudistustyö ei kaadu jäsenäänestykseen, tuli se tai ei, mutta siitä on tullut julkisuudessa se mittari, jolla uudistumistahtoamme mitataan.

pasi kirjoitti...

Kiitos Ari tästä, todella hyvää pohdintaa.

Sellaisen "perälaudan" kuitenkin asettaisin mahdolliseen sääntömuutokseen jäsenäänestyksen osalta, että tuota mainitsemaasi ehdollisuutta ei tule olla. Jäsenäänestys joko on aina käytössä tai ei ole lainkaan.

Äänestyksen ollessa ehdollinen, on aina olemassa joko todellinen tai kuviteltu "riski", että kannattamalla tai vastustamalla äänestystä ottaa samalla kantaa jonkun ehdokkaan puolesta tai häntä vastaan. Todellisesti tai mielikuvissa.

Nyt käydyssä keskustelussa on kanta jäsenäänestykseen järjestelmällisesti liitetty kannaksi jonkun ehdokkaan puolesta (vastaan). Se on ollut epäkohta, joka jatkossa tulee eliminoida jotta puuro pysyy puurona ja velli vellinä.

Ari Korhonen kirjoitti...

Tattis kommenteista!

Erityisesti jäin miettimään Arton esittämää jäsenäänestyksellä valitun puheenjohtajan erottamista. Perusperiaate on, että sama elin joka valitsee, myös erottaa. Puheenjohtajan erottamisesta ei käytännössä oikein jäsenäänestystä voi järjestää, se ainakin intuitiivisesti tuntuu hullulta.

Puheenjohtajan erottaminen tarkoittaisi ylimääräistä puoluekokousta. Ylimääräisen puoluekokouksen edellytyksenä on sääntöjen mukaan, että "ylimääräinen puoluekokous on pidettävä, kun varsinainen puoluekokous on niin päättänyt tai vähintään 2/3 puoluevaltuuston jäsenistä tai vähintään viisi piirijärjestöä tai vähintään 1/3 piirijärjestöistä sitä tiettyä erityisesti ilmoitettua asiaa varten puoluehallitukselta kirjallisesti vaatii taikka kun puoluehallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Piirijärjestössä päättää asiasta piirijärjestön kokous." Tämän menettelyn käyttöönottaminen vaatii käytännössä kenttäväen laajaa tyytymättömyyttä puheenjohtajaan ja on muutoinkin niin poikkeuksellinen, että se antaa minun mielestäni käytännössä legitimaation ylimääräiselle puoluekokoukselle puheenjohtajan erottamiseen.

Ehdottamani menettely kynnyksen tekemiseksi jäsenäänestyksen käyttöönotolle on jotakin siltä väliltä, että ei äänestetä milloinkaan tai että äänestetään aina. Jos vaikkapa puoluevaltuuston pitäisi erikseen päättää käyttöönotosta, estettäisiin jäsenäänestyksen käyttö "väärin" tarkoituksiin kuten julkisuuden hakuun, kylähassun asettuminen ehdolle jne. (jos sitä nyt ylipäätään väärin voi käyttää.) Toisaalta normaalitilanteessa puoluevaltuusto päättäisi aina käyttää jäsenäänestystä, kun vakavasti otettavia ehdokkaita on enemmän kuin yksi. Eikä enemmistön tarvitse olla määräenemmistö, yksinkertainen enemmistökin riittää. Osaltaan tämä olisi myös kompromissi olemassa oleviin vaihtoehtoihin.

Mikko kiteytti keskusteluun liittyvän julkisuusproblematiikan, tästä yksittäisestä kysymyksestä tulee ja on tullut jo uudistumisemme mittari. Tärkeintä on kuitenkin, että uudistamme liikettä liikkeen edun vuoksi ja puhtaasti omista lähtökohdistamme. Median kanssa tulee pelata, mutta sille ei passaa alistua. Koirat haukkuu aina kun karavaani kulkee, haukunta lakkaa vasta kun karavaani pysähtyy.

Anonyymi kirjoitti...

Jepulis. Eiköhän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen etsikkoaika mennyt umpeen viime viikon puoluehallituksen kokouksen jälkeen.Siis tänä keväänä järjestettävän. Maaliskuun puoluevaltuuston jälkeen aikaa ei enää ole. Ei jäsenäänestyksiä ihan päivässä järjestetä.

Paljon tärkeämpää on se, että jäsenäänestys - muodossa tai toisessa ja mieluusti lakeja kunnioittaen - saataisiin puolueen sääntöihin.

Tällehän näyttää olevan kannatusta yhä enemmän - niin julkisuudessa kuin "puskissa". Pisteet Arille mielipiteen muutoksesta vaikkei se tainnut näkyä (vielä) SDP uudistuu -työryhmän paperissa, jossa olit toisena puheenjohtajana.

Se, miten saamme puolueeseen lisää puhtia, ryhtiä ja parhautta, on tulevien vuosien tärkeimpiä tavoitteita.

Puhtia etc. ei saavuteta kinastelulla ja narinalla, jota on ollut viime aikoina ilmassa ihan riittämiin. Se, että jäsenäänestys otettaisiin käyttöön ensi kesästä lähtien on paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin se, että sen mahdollisuus torppautuisi tulevien(kin) viikkojen polarisoitumisella. Ei kaiveta juoksuhautoja niin syväksi, ettei niistä enää kesäkuussa voida nousta ylos!

MikkoMy

sanakari kirjoitti...

Asiahan ei tietysti minulle kuulu, kun en ole SDP:n jäsen. Mielestäni kuitenkin edustuksellinen demokratia on parempi vaihtoehto kuin suora "kansanäänestys".

Ymmärtääkseni SDP:ssäkin puoluekokousedustajat valitaan jäsenäänestyksellä, vai olenko väärässä? Tätä kautta jäsenistö voi vaikuttaa myös puheenjohtajan valintaan, sillä tokihan edustajaehdokkaat joutuvat ottamaan kantaa puheenjohtajavalintaan jo ennen edustajien vaalia.


Muuten olen sitä mieltä, että politiikan linja on henkilöitä tärkeämpi. Karismaattisestakaan johtajasta ei pitkään riitä iloa, ellei puolueen sanoma sytytä kansalaisia.

Seppo Ylinen kirjoitti...

Pari-kolme täydennystä Arille ja kommentoijille;

1) Paine SDP:n puheenjohtajan valitsemiseksi jäsenvaalilla kasvoi todella Jyväskylän -05 kokouksen alla ja jälkeen.

Sääntöjen henkeä rikottiin karkeasti - mutta kuten tiedätte, sääntöjen tulkintaan annettiin vapaat kädet.

Toki jo aiemmin oli vakavasti pohdittu ja ehdotettu puheenjohtajan valitsemista jäsenäänestyksellä.

Yleisin perustelu sille oli, että olisi hyvä tietää onko johdolla oikeasti jäsenten keskuudessa 10,20 vai 60 prosentin kannatus ja tuki,kun lähdetään esim. eduskuntavaaleihin, missä tarvitaan koko jäsenistön aktiivisuus,motivaatio ja työpanos.

Mutta pari sanaa tästä sääntönikkaroinnista.

Itsekin kohta Jyväskylän kokouksen jälkeen järjestö-ja sääntötyöryhmään nimettynä odottelin kokonaista 2 vuotta ensimmästä työryhmän kokousta. Turhaan. Sitä kutsua ei tullut koskaan.

En tiedä ketkä kaikki olivat istuneet työryhmän päälle, mutta asetetun työryhmän pj. Heli Paasio ei saanut useammasta pyynnöstään huolimatta työryhmää koolle, hänelle ei annettu edes jäsenten nimiä.

Työryhmällä olisi ollut 3 kokonaista vuotta aikaa käydä perusteellista keskustelua puolueen uudistamisesta ja mahdollisista sääntömuutoksista.

Puoluesihteeri hautasi lopulta virallisestikin työryhmän ja nimesi uuden sinun johdollasi viime syksynä.

Teille jäi siis 10 kuukautta, vajaa vuosi aikaa paneutua koko tähän valtavaan urakkaan, kun kaksi vuotta meni huilatessa tai jarrutellessa uudistamista.

Kun nyt kommentoijat ( Virtanen ja kumppanit) vetoavat ajanpuutteeseen - teidän pitäisi suunnata kysymykset ajanpelaajille;
miksi työ aloitettiin vasta viime hetkellä? Vasta kun tuli pakko?

2)Puheenjohtajan valinta puoluekokouksessa on ollut kliimaksi, - niin kokousedustajille kuin medialle.

Mielestäni se on syönyt aivan liikaa ohjelma- ja valiokuntatyöstä kokousedustajien energiaa.

Pahimmillillaan tiukan tai epämiellyttäväksi koetun puheenjohtaja- tai muiden henkilövalitojen jälkeen osallistujilla ei ole enää paras henkinen ja älyllinen panos toiseen olennaiseen - eli puolueen ohjelmatyöhön.

Osa voi olla masentunut - osa voittajista jättää tyytyväisenä asiat herran huomaan.

Puoluekokouksen hyvä ohjelmatyöskentely on myytti.

Turussa 1999 se oli hyvää, muttei välttämättä enää Tampereella puhumattakaan Jyväskylästä.

Kuinka arvioitte itse esim Jyväskylän kokouksen valiokunta- ja visiotyön laatua ja merkitystä puolueen linjan ja suunnan näyttäjäksi?


3. Älylliseen ja poliittiseen hegemoniaan pyrkiessään puolueen tulisi toimia ( Antonio Gramsci)"kollektiivisena intellektuellina".

Eli tällöin puolue tuo poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun omat sisältönsä, joilla puolue haastaa vallitsevan hegemonian.

Ohjelmatyömme on rapautunut niistä ajoista, jolloin SDP määritteli pitkälti kansallista ja kansainvälistä agendaa.

Nyt suunta ole ollut juuri päinvastainen.

SDP "kollektiivisena intellektuellina" on toiminut sopeuttajan roolissa, toiminnan imperatiivit on määritetty ulkopuolelta.

Kun edellisen vuosisadan alussa kansa puhui soli-sali-ratiasta, - nykyään se puhuu seli-seli-ratiasta.

Kun Ari ja kumppanit pelkäätte porvarillisen median vaikutusta jäsenten mielipiteisiin - minä pelkään paljon enemmän sosialidemokratian nimissä
tapahtuvaa sopeuttamista ja selittelyoppia.

Ajattelevat ja suoraan vaikuttamiseen voimaantuneet ihmiset näkevät tämän läpi. He hakevat muita vaikuttamisen kanavia.

Kuka luo sosialidemokratian sisälle tämän byrokraattisen sentralismin,leninistisen puoluekäytännön? Vielä tärkeämpi kysymys - kuka sallii sen jatkamisen?

Kun seuraatte esim Uutispäivä-Demarin toimituspolitiikkaa, niin hävettäähän se.

Säännöt eivät estä esim puheenjohtajasta neuvoa-antavan äänestyksen järjestämistä mutta jos tuijottaa pilkkua, ei tietenkään näe muuta kuin pilkun.

terveisin Seppo Ylinen

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Vastaan lyhyesti täälläkin Sepolle, joka on minut "taantumukselliseen rintamaan" istuttanut.

Seppo, minä kannatan sitovan jäsenvaalin saamista SDP:n puheenjohtajan valintaan.

Seppo, minusta aikataulu on vain pieni asia monen ison avoinna olevan kysymyksen rinnalla, kun pohditaan neuvoa-antavan järjestämistä.

Seppo, voitaisiinko sopia niin, että aiemman märehtimisen sijaan keskittyisimme pohtimaan sitä miten saisimme mahdollisimman monta uudistusta läpi puoluekokouksessa?

Seppo, Uutispäivä Demarista olen samaa mieltä.

Ari Korhonen kirjoitti...

Sepon kommenteista ymmärrän (ml. Tagen blogi), että kantasi jäsenäänestykseen on vahvasti sidoksissa henkilövalintaan. Kiitos kuitenkin huomioistasi.

Sääntöjä tai menettelyitä ei pitäisi muuttaa henkilövalintojen ehdoilla, vaan puolueen näkökulmasta. Sääntöjen tulee kestää muutkin tilanteet kuin yksittäinen henkilövaali. Itse pyrin kirjoituksessani tarkastelemaan asiaa eri näkökulmista ja päädyn siihen, että jäsenäänestys on näillä olemassa olevilla argumenteilla kannatettava kirjaus sääntöihin, mutta kuitenkin siten, että päätösvalta äänestyksen käyttämisestä pitää jättää puoluevaltuustolle. Ehdollisuus olisi tarpeen vaikkapa siinä tilanteessa, että meille tulisi yllättäen ylimääräinen puoluekokous, eikä jäsenäänestystä pystyttäisi toteuttamaan sääntöjen edellyttämällä tavalla. Mutta katsotaan, syntyykö keskustelun seurauksena jokin muu vielä parempi ja kannatettavampi menettely, siksihän tässä keskustelua käydään, että haetaan yhteisesti parasta mahdollista tapaa toimia uudella tavalla.

Spekuloidaan hieman nyt käsillä olevaa kevättä. Entäpä jos kaikkien oletusten vastaisesti Eero Heinäluoma ilmoittaisikin, ettei ole käytettävissä puheenjohtajaksi. Moniko nyt ehdokkuudesta kieltäytyneistä asettuisi ehdolle ja millä aikataululla? Muuttuisivatko joidenkin mielipiteet neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tarpeellisuudesta?

Myös Karille kiitokset kommentista. Näkemyksesi on mielenkiintoinen ja arvokas. Asioiden pitää ratkaista. Jotenkin kuitenkin tänä päivänä moni asia henkilöityy ja poliittiset linjathan perinteisesti mielletään henkilöiden kautta (Kekkosen-Paasikiven linja, blairismi, thatcherisimi, lipposlaiset, tuomiojalaiset jne…) Henkilöityneet jännitysnäytelmät kiinnostavat ihmisiä eikä siinä mitään, jos samalla kiinnostutaan politiikan asiakysymyksistä. Mutta jos asiat pinnallistuvat pelkiksi henkilöityneiksi imagokysymyksiksi, on suunta huono.

Puoluekokousedustajia valitaan sekä äänestämällä, että sopuvaalimenettelyllä, riippuu piiristä ja alueesta. Tänä vuonna Varsinais-Suomissa on koko piirin laajuinen jäsenäänestys, joka käydään maaliskuussa.

Anonyymi kirjoitti...

"päätösvalta äänestyksen käyttämisestä pitää jättää puoluevaltuustolle. Ehdollisuus olisi tarpeen vaikkapa siinä tilanteessa, että meille tulisi yllättäen ylimääräinen puoluekokous, eikä jäsenäänestystä pystyttäisi toteuttamaan"

Mikä tälläinen tilanne olisi? Ei ylimääräistä puoluekokousta kutsuta muutenkaan kokoon parin, kolmen viikon varoajalla.

Vierastan ajatusta ehdollisuudesta. Se nimittäin antaa tilaa mahdollisuudelle pelaamiseen. Enemmistö valtuustosta voi hylätä jäsenääneksen ainoastaan sen takia, ettei jäsenistön keskuudessa suurta suosiota nauttiva mahdollinen ehdokas ole puolue-eliitin suosiossa. Ei muuten täysin epätodennäköinen skenaario, valitettavasti...

Asian voi tehdä toisinkin. Sääntöihin kirjataan, että jäsenäänestys pitää järjestää normaalin puolukokouskauden lopussa, jos puheenjohtajaehdokkaita on enemmän kuin yksi. Jos puheenjohtaja vaihtuu kesken puolukokokouskauden, ylimääräinen puoluekokous voi tehdä sen ilman erillistä jäsenäänestystä, jos sen järjestäminen on jostain syystä liian vaikeaa.

Tämä malli ratkaisi sekä sinun että minun esittämät mahdolliset ongelmat.

MikkoMy

Ari Korhonen kirjoitti...

Mikko, ihan hyvä ehdotus ehdollisuudesta koskemaan vain ylimääräistä puoluekokousta.

Ylimmäräinen kokoushan on yleensä seurausta jostakin poikkeuksellisesta, pj. halutaan vaihtaa, tai yhteiskunnassa on muutoin sellainen tilanne, että määränemmistö katsoo ylimääräistä puoluekokousta tarvittavan. Tilanteet voivat olla erikoisia, ennen puoluekokousta ei ole varmuutta kuka on ehdolla ja kuka ei. Tosin lienee niin, että jos ylimääräinen puoluekokous pidettäisiin jonkun muun asian kuin henkilövalintojen vuoksi, niin henkilövalintoja ei silloin käsitellä. Tuolloin mainittu kohta koskisi vain sellaista puoluekokousta, joka on kutsuttu ylimääräisenä koolle puheenjohtajavalinnan vuoksi.

Toisaalta, emme koskaan voi tietää, millaisia tilanteita edessä on. Mitä ehdottomammat säännöt ja menettelyt, sitä hankalampi tapauskohtaisesti soveltaa.

Toinen syy on pragmaattinen. Ehdollisuus olisi jonkinlainen kompromissi menettelyn kirjaamisesta sääntöihin nyt. Kyllä se sieltä sitten aikanaan myös käytännöksi nousee.

Ari Korhonen kirjoitti...

Sen verran vielä ed. kommenttiini, että jäsenäänestyksestä päättämisen delegointi puoluevaltuustolle ei muuta nykyistä tilannetta millään tavoin. Puoluevaltuusto voi nykysääntöjenkin valossa tehdä päätöksen neuvoa-antavista äänestyksistä. Se hyöty kuitenkin puoluekokouksen kannanotosta olisi, että silloin SDP:n ylin päättävä elin kehoittaisi käyttämään jäsenäänestysmenettelyä.

Seppo Ylinen kirjoitti...

Kantani puheenjohtajan valitsemiseksi jäsenäänestyksellä on ja on ollut periaatteellinen, - jäsendemokratiaa, jäsenten osallisuutta sekä myös vastuuta korostava.

Suurempi vastuu sekä valitsijoille että valitulle.

Tietää kenelle taputtaa tai ketä tukistaa. Sehän meillä jäsenillä pitäisi olla oikeutenamme.

Kysyisin sinulta esimerkkinä kenelle osoittaisin mahdollisen kiitoksen tai tukistuksen
seuraavasta linjauksesta, jonka seurausta olemme todistaneet viime kuukausina:

Tässä eräs ministerivastaus eduskunnassa esitettyyn kirjalliseen kysymykseen;

"Valtion osakeomistuksia ja omistajapolitikkaa arvioidaan entistä korostetummin sijoittajanäkökulmasta. Sijoittajanäkökulmassa keskeisintä on osakesijoituksen hyvä tuotto ja osakeomistuksen arvon nousu."

Samaisessa ministeri Antti Kalliomäen (SDP) vastauksessa todettiin myös valtionyhtiöiden aluepoliittisen roolin muuttuvan ja vähenevän.

Kuka ottaa tällaisen vastauksen (linjauksen) seurauksista vastuun; - kyseinen ministeri, pääministeri, hallitusryhmä, eduskuntaryhmä, puoluehallitus, puoluevaltuusto, jäsenet, kansalaiset.

Vai puolueen puheenjohtaja?

Karseampiakin esimerkkejä on? Ja tuloksena on nyt, että puolue vatkaa kissanpesuvettä oppositiossa.

Ilmoittautuessasi SDP:n
tulevaksi puoluesihteeriksi, vedit ainakin minun silmissäni itse mattoa altasi YLEn uutisille antamassasi lausunnossa.

Väitit tietäväsi varsinaissuomalaisten sosialidemokraattien kannan puheenjohtajasta.

Mitään tällaista jäsentiedustelua ei ole tehty.

En jaksa uskoa, että edes sinulla olisi sellaisia telepaattisia kykyjä kopeloida tuhansien ihmisten pääkopasta heidän ajatusmaailmaansa, jotta pystyt julkisiesti lehdessä näin väittämään.

Siinä mielessä olet toki hyvää ja koeteltua vanhaa puoluesihteeriainesta, koska kolme vuotta sitten seitsemän suurimman piirin puheenjohtajaa tiesivät aivan samanlaisilla telepaattisilla kyvyillään, mitä jäsenet ajattelevat.

Helsingin piiristä Kari Piimies oli käynyt kopeloimassa minunkin nupissa ja tiesi kertoa maailmalle, mitä funtsaan.

Jo tällaisten hatusta vedettyjen väitteidenkin eliminoimiseksi neuvoa-antava jäsenäänestys on perusteltavissa.

Uutispäivä Demari saisi kirjoittaa mitä haluaa tai olla kirjoittelematta, piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat puhua omissa nimissään mitä haluavat ja jäsenet saisivat puhua äänensä kautta kuinka ymmärtänevätkin.

Siinä mielessä olet aivan oikeassa, että demokratian lisäämiseen liittyy riski. Sen tietävät venäjän oligarkitkin.

Toki voit olla jonkun kandidaatin uskottumies, siihen sinulla on oikeus,
mutta mikäli aiot olla koko puolueen operatiivinen vetäjä, niin
älä hyvä mies sorru noin vanhanaikaiseen ketkuiluun jäsenkunnan päiden yli.

Tämän esitän aivan periaatteelisesti, koska yhtä hyvin voit olla päätelmissäsi oikeaassa kuin väärässäkin.

Tällaisen "vaikuttamisen" ja tyylin pitäisi jo kuulua menneeseen aikaan.

jami kirjoitti...

Paavo Lipponen, oppositiopuolue Sdp:stä kävi hallituspuolue Sfp:n puoluekokouksessa kesäkuussa 2008 pokkaamaassa Sfp:n ideologisen isän A.E.Freudenhalin nimelle omistetun kunniamitalin.

Sdp ei reagoinut mitenkään em. asiaan. Olisiko se yksi syy,kun HS toteaa 6.2.08, että nuoret jättävät Sdp:n.

Iltalehdessä 6.2.08 Sdp:n alennustila konkretisoituu Lipposen hahmossa. Hänhän on ostettu hallituspuolueen ideologian kannattajaksi myös Åbo Akademin kunniatohtorin arvonimellä.

Tässä linkki:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200802067204126_uu.shtml

Ari Korhonen kirjoitti...

Seppo, toimittaja kysyi minulta seuraavasti: ”Kuinka Varsinais-Suomen demaripiirin puheenjohtajana arvioitte Eero Heinäluoman ja Erkki Tuomiojan kannatusta Varsinais-Suomen piirissä?”

Arvioin sitä niin kuin se alla olevassa uutisessa lukee. Vastauksessa pitäisi korostua, että tämä on arvio, ei tieto. En tietenkään voi millään tietää jokaisen jäsenen mielipidettä, en muuta kuin jäsenistön murto-osan. Arvio on aina arvio. Huomionarvoista on myös se, ettei kysymys koskettanut muita mahdollisia kandidaatteja.

Kuten kirjoittamistani teksteistä pitäisi käydä ilmi, lukeudun jäsenäänestyksen kannattajiin, mutta en varauksetta. Mielestäni tämäkin keskustelu on tuonut uusia näkökulmia aiheeseen ja keskustelua pitää jatkaa. Yksi osa-alue, mistä emme ole keskustelleet, on varsinainen menettely. Missä ajassa homma voidaan laskentoineen toteuttaa, pitääkö ehdokkaat asettaa ehdolle jollakin valitsijayhdistysmenettelyllä, vai äänestetäänkö esim. avoimella kysymyksellä tyyliin ”kenet mielestäsi tulisi valita SDP:n seuraavaksi puheenjohtajaksi” jne. Muun muassa näihin keskustelemattomiin kysymyksiin viittaan, kun käytän sanaa ”riski”. En siihen, että äänestyksen tulos olisi ”riski”.

Mitä tulee puoluesihteeriasiaan, niin en ole ilmoittautunut puoluesihteeriksi. Se olisi suhteellisen yltiöpäistä. En ole myöskään antanut suostumustani vielä edes ehdokkuuteen.

MTV3 otti yhteyttä viime viikon torstaina ja sopi haastattelusta perjantaiaamulle. Syytä ei suoraan kerrottu, mutta se selvisi myöhemmin. Kun piirihallitusten jäseniltä kysyttiin MTV3:n tutkimuksessa kantaa puoluesihteeriasiaan, 40 % ei vastannut mitään, 19 % nimesi Maaritin, 14 % minut ja 5 % Jutta Urpilaisen. (FSD:n piiri ei ollut mukana kyselyssä.) Maikkari siis halusi minulta kommentin, koska nimi oli noussut kyselyssä esiin. Kerroin, että tehtävä kiinnostaa minua ja harkitsen asiaa vakavasti. Korostin ja olen korostanut joka vastauksessani, että harkinnan lopputulos voi olla, että lähtee ehdolle tai että ei lähde.

Turun Sanomat kuuli asiasta ja soitti perjantai-iltapäivällä. Oman kylän lehdelle annoin ihan mieluusti lyhyen haastattelun aiheesta. Maaritin ilmoitus jättäytyä ehdokkuudesta tuli sitten yllättäen Hesarin verkkosivuille perjantain ja lauantain välisenä yönä. Ainakaan minulla ei ollut ilmoituksesta etukäteen aavistustakaan. Lauantaina jokunen tiedotusväline soitti ja kysyi asiaa. Maikkari aikaisti sunnuntaille aiotun uutisensa lauantaille. Nyt julkisuuteen näyttää syntyvän kuva ikään kuin allekirjoittanut, Rahkonen tai Tahvanainen olisivat kiirehtineet ilmoittautumaan heti puoluesihteeriehdokkaiksi kun Maaritin ratkaisu tuli. Käsitykseni mukaan meiltä kaikilta harkitsijoilta tiedotusvälineet ovat kysyneet asiaa, kukaan ei ole ilmoittanut omasta aloitteestaan yhtään mitään.

Kirjoittanen? tästä puoluesihteeriasiasta vielä erillisen tekstin tuonne pääsivulle.

YLE Uutiset 2.2.2008
”Ari Korhonen kiinnostunut puoluesihteerin tehtävistä

Varsinais-Suomen sosialidemokraattisen piirin puheenjohtaja Ari Korhonen kertoo olevansa kiinnostunut SDP:n puoluesihteerin tehtävistä. Hän tekee ratkaisun puoluesihteeriehdokkaaksi lähtemisestä kuitenkin myöhemmin.

Korhonen arvioi, että Varsinais-Suomen piirissä Eero Heinäluoman kannatus seuraavaksi puheenjohtajaksi on suurempi kuin Erkki Tuomiojan.

Korhonen suhtautuu varovaisen myönteisesti puheenjohtajan valintaan neuvoa-antavalla jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei tulisi järjestää kuitenkaan ennen kesäkuun puoluekokousta.

- Mitä tulee neuvoa-antavan jäsenäänestyksen järjestämiseen jo ennen Hämeenlinnan puoluekokousta, niin en ole nähnyt sitä hyvänä, sillä tämä ehdotus tulee olemassa olevien pelisääntöjen ulkopuolelta. Ja siihen liittyy avoimia kysymyksiä ja riskejä, Korhonen sanoo.”