lauantai 18. elokuuta 2007

SDP:n järjestöllisestä uudistumisesta

Poliittiseen toimintaan osallistumiselle on monta syytä. Useimmiten puolueisiin kuluvat haluavat vaikuttaa huomispäivän yhteiskuntaan osana jotakin ideologista viitekehystä. Käytännössä poliittinen toiminta on puhumalla ja kirjoittamalla vaikuttamista, ihmisten välistä keskustelua ja väittelyä. Järjestörakenne on väline tämän toiminnan mahdollistamiseksi.

Järjestörakenteen tarkoituksena on organisoida toimijajoukot kokonaisuuksiksi siten, että toiminnan tarkoitusta on mahdollista toteuttaa käytännössä. Säännöt määrittävät toiminnan puitteet ja johdonmukaistavat toimintatavat läpi organisaation. Lisäksi on joukko näkymättömiä sääntöjä ja toimintatapoja, jotka osin ovat yhtä määräävässä asemassa kuin varsinaiset säännötkin.

SDP:ssä on laajasti käytössä edustuksellinen demokratia. Yhdistykset valitsevat edustajansa kunnallisjärjestön edustajistoon ja piirikokoukseen. Piirit valitsevat edustajat puoluevaltuustoon ja puoluekokoukseen. Käytännössä aktiivisuus tai uusien jäsenten määrä merkitsevät valintaperusteina vähemmän kuin vaikkapa alueelliset tekijät. Jäsenkehitys on keskittynyt viimeisinä vuosina muutamaan suureen vetovoimaiseen yhdistykseen. Uusien aktiivien on vaikea päästä edustajiksi. Paikkoja ei riitä kaikille.

Edustuksellinen demokratia toimii, kun puolueeseen tulee paljon uusia jäseniä. Tilanteessa, jossa uudet jäsenet liittyvät vain tiettyihin yhdistyksiin kerrostunut järjestörakenne alkaa toimia päinvastaisena suodattimena. Lopputuloksena aktiiviset eivät pääse vaikuttamaan ja passiiviset osallistuvat velvollisuudesta.

Järjestöllisen uudistamisen keskustelussa on esiin noussut ehdotuksia, joiden yhteisenä nimittäjänä on ollut avata puolueen sisäistä päätösvaltaa enemmän suoran jäsendemokratian suuntaan edustuksellisuutta vähentäen.

Esitettyjä ehdotuksia ovat olleet mm. puoluekokousten järjestäminen joka toinen vuosi nykyisen kolmivuotiskauden sijasta, puoluekokousosanottajamäärän kasvattaminen, äänioikeus piirikokouksissa kaikille puolueen jäsenille, ehdokaslistojen järjestäminen aakkosjärjestykseen jäsenäänestysjärjestysten sijasta, perusjärjestökentän uudistaminen, puolueen nimen vaihtaminen sekä pienemmät esim. kunnallispoliittiseen toimintaan liittyvät muutosehdotukset.

Ei tarvita välttämättä radikaaleja muutoksia, vaan pieniä askeleita, joista uusi järjestöllinen huominen voi alkaa sosialidemokraattisessa liikkeessä.

SDP:n tulevaisuusseminaarissa Lahdessa 9.9. käydään toivottavasti mielenkiintoinen keskustelu myös puolueen järjestöllisestä uudistamisesta. Toimin puoluekokoukseen valmistautumista varten perustetun järjestöllisen uudistamisen työryhmän vetäjänä. Otan myös mieluusti vastaan aiheeseen liittyviä ehdotuksia ja kommentteja sähköpostitse (etunimi.sukunimi@turku.fi).

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Turun Sanomissa luin teidän vaalimainoksenne joka oli täynnä "me vaadimme" Olisi kiva lukea sellaista mainosta jossa Turun kuralla oliva talous saadaan kuntoon olen itse 80v. kouluttanut lapset veronmaksajiksi,en myöskään koskaan äänestä sellaisia ehdokkaita jotka eivät osaa muuta kuin haukkua muita. Ystävällisin terveisin,riitelyyn kyllästynyt mummo