keskiviikko 22. elokuuta 2007

Palkankorotusten syksy

Turun Sanomat / Kirjoittajavieras 22.8.2007

Palkankorotusten osalta ollaan näkemässä ennätyksellinen syksy. Kokoomuksen vaalilupaus julkisen sektorin naispalkka-alojen korottamisesta on osaltaan kasvattanut paineet esimerkiksi terveydenhuollon ammattijärjestö Tehyn johdossa äärimmäisiin mittoihinsa.

Valtionvarainministeri Katainen on väläyttänyt korotettua valtionosuutta kuntien palkkaratkaisun tueksi. Kokoomusjohtoinen Tehy on jo ehtinyt ilmoittaa, että korotus kuuluu ensisijaisesti hoitajille. Vaatimus tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Julkisella sektorilla työskentelee myös monia muita pienipalkkaisia.

Miksi hallitus ei tukenut palkkaratkaisuja yleisesti palkansaajien veroja alentamalla, vaan asetti ensisijaisiksi veroratkaisuiksi osinkojen veronkevennykset sekä perintöveron poiston yrityksiltä ja maatalouksilta? Seuraavana hallituksen listalla on ruoan arvonlisäveron poisto, ei edelleenkään palkkaratkaisujen ja työllisyyden tukeminen.

Samaan aikaan talouselämässä näkyy hermostuneisuuden merkkejä. Euroopan keskuspankki joutui pumppaamaan markkinoille rahaa, koska luotonanto oli loppua kokonaan. Tämä enteilee investointien radikaalia vähentymistä pian.

Palkankorotukset, joiden yleinen taso asettunee 8-10%:n tietämille, siirtyvät suoraan tavaroiden ja palveluiden hintoihin, mikä kiihdyttää inflaatiota. Kun kuluttajien ostokyky heikkenee, alkavat myös työpaikat vähetä ja työllisyys kääntyy laskuun. Tuloverotusta alentamalla olisi voitu kattaa osa palkankorotuksista, jolloin myös hintoihin siirtyvä osuus olisi ollut pienempi.

Kunnissa palkankorotukset tarkoittavat huomattavaa menolisäystä. Kunta-ala saattaa päätyä esimerkiksi ratkaisuun, jossa kahden vuoden jaksolla palkkoja korotetaan 5 % vuodessa eli yhteensä 10 %. Jos suuren kaupungin palkkamenot ovat vaikkapa 500 miljoonaa euroa, muodostaa korotus 50 miljoonan euron lisäkustannuksen. Kunnallisverotuottona summasta saadaan takaisin noin kymmenesosa. Voi olla, että monet kunnat joutuvat turvautumaan veronkorotuksiin ja menosäästöihin, jotka heikentävät julkisia palveluita. Esimerkiksi Turussa kyseinen summa vastaa kahden veroprosentin korotusta.

Hallituksen epäonnistuminen tulopoliittisen kokonaisratkaisun kasaamisessa, vaalihuumassa annetut lupaukset ja tehdyt verolinjaukset saattavat aiheuttaa vakavan kriisin, jos yleinen taloustilanne muuttuu huonoon suuntaan.

3 kommenttia:

Anssi Pirttijärvi kirjoitti...

Onko tuohon kahden prosentin veronkorotustarpeeseen laskettu se, että kahden vuoden aikana keskimääräisen veronmaksajan palkka nousee sen n. 8%? Ja hoitajien ehkä se 10.

Moni on varmasti sitä mieltä, että sairaanhoitajien yms. pitäisi saada enempää palkkaa. Eri asia on, että ollaanko se valmis maksamaan hieman korkeimpina kunnallisveroina.

Ari Korhonen kirjoitti...

Turun osalta yksi veroprosentti vastaa n. 20 miljoonaan euron verotuottoa. Jos palkankorotus on 10 % 500 000 miljoonan euron potista, kertyy kahdessa vuodessa tästä 50 miljoonaa menoja. Efektiivinen kunnallisverotuotto on Turussa 14 %, tästä pitää sitten arvioida kuinka paljon verotuotot asukkaiden (kaikkien työssäkäyvien) osalta kasvavat, mikä luonnollisesti pienentää ko. summaa. Silti lähestytään tuota 2 % veronkorotusta, etenkin kun huomioidaan, ettei esim. Turun osalta 500 000 M€ sisällä sairaanhoitopiirin kustannuksia.

Samanlaisen skenaarion voi laskea muistakin kunnista. Pikkukunnat, joiden alueella on alhainen työpaikkaomavaraisuus, mutta paljon veronmaksukykyisiä asukkaita, voivat jopa hyötyä palkankorotuksista verotuottoina.

Kyllä tästä veronkorotuksesta tulee tavattoman suuri kakku kunnille, mutta eniten pelkään kuitenkin tuota inflaatiovaikutusta samaan aikaan kun investoinnit loppuvat. Meikäläisen saamien alkeellisten talousoppien mukaan se tarkoittaa väistämätöntä työpaikkojen vähentymistä - lamaa.

Kari kirjoitti...

Vaikea juttuhan tuo hoitajien palkkojen erityiskorotus on. Ja aivan oikein, hallitus saa pitkälti katsoa peiliin asian mutkistumisen suhteen. Hallituksen passiivisuudesta johtunut siirtyminen keskitetystä tuloratkaisusta liittokohtaisiin varmisti, että palkankorotusten taso nousee merkittävästi entisestä ilman veroporkkanaa. Jos teollisuudessa palkat nousevat 10%, tarvittaisiin hoitajien palkkojen jälkeenjäämisen korjaamiseksi vähintään 12-15% korotukset. Ilmankos hallituksen panosta ratkaisun rahoittamiseen piilotellaan.